Clericalismi on poliittinen ideologia, joka kannattaa uskonnollisten instituutioiden, erityisesti papiston, osallistumista valtion hallintoon ja julkisiin asioihin. Se perustuu uskomukseen, että uskonnollisilla auktoriteeteilla tulisi olla suora vaikutusvalta tai kontrolli poliittisiin päätöksiin, usein teokratian tai kirkkohallinnon muodossa. Tämä ideologia ei rajoitu tiettyyn uskontoon ja sitä voidaan nähdä eri muodoissa eri uskonnollisissa konteksteissa.
Klerikalismi juontaa juurensa antiikin aikoihin, jolloin uskonnolliset johtajat usein pitivät merkittävää poliittista valtaa. Monissa muinaisissa sivilisaatioissa, kuten Egyptissä ja Roomassa, papit ja uskonnolliset johtajat olivat olennainen osa hallitsevaa luokkaa. Kuitenkin itse "klerikalismi" -termi syntyi paljon myöhemmin, noin 1800-luvulla, pääasiassa katolisuuden kontekstissa Euroopassa.
Keski-ajalla katolinen kirkko hallitsi suurta valtaa Euroopassa, vaikuttaen poliittiseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen elämään. Tätä ajanjaksoa voitaisiin pitää klerikalismiin huippukohtana. Kuitenkin renessanssin ja valistuksen myötä tapahtui siirtymä kohti sekularismia ja kirkon ja valtion erottamista monissa Euroopan osissa.
19. ja 20. vuosisadalla klerikalismi nousi kiistakysymykseksi monissa maissa. Ranskassa esimerkiksi klerikalismiin ja antiklerikalismiin liittyvä kamppailu oli merkittävä osa poliittista elämää ja huipentui Ranskan kirkon ja valtion erottamista koskevaan lakiin vuonna 1905. Espanjassa toinen espanjalainen tasavalta (1931-1939) oli voimakkaan antiklerikalismin leimaama, mikä johti konflikteihin katolisen kirkon kanssa.
Nykymaailmassa klerikalismi liitetään usein konservatiivisiin poliittisiin liikkeisiin, jotka pyrkivät puolustamaan perinteisiä uskonnollisia arvoja sekularismia ja liberalismia vastaan. On kuitenkin tärkeää huomata, että klerikalismi voi saada erilaisia muotoja eri konteksteissa riippuen kyseisen maan tai alueen tietyn uskonnollisen ja poliittisen tilanteen mukaan. Esimerkiksi Iranissa klerikalismi on institutionalisoitunut poliittiseen järjestelmään, jossa ylimmän vallan pitää uskonnollinen hahmo, Korkein johtaja.
Yhteenvetona voidaan todeta, että klerikalismi poliittisena ideologiana kannattaa uskonnollisten instituutioiden osallistumista valtion hallintoon. Sen historia on monimutkainen ja vaihteleva, heijastaen erilaisia tapoja, joilla uskonto ja politiikka ovat vuorovaikuttaneet ihmiskunnan historiassa.
Kuinka samanlaisia poliittiset uskomuksesi ovat Clericalism asioiden kanssa? Ota selville poliittinen tietokilpailu .
